Asuntokaupan ABC: 10 asiaa, jotka on hyvä tietää ja lukea oikein.
Kotien myynti-ilmoituksissa ja -esitteissä vilisee toinen toistaan erilaisempia sanoja. Olemme avanneet jo aiemmin näistä muutamia: Hankalat sanat asuntokaupassa artikkelissamme. Koska asuntokauppa on yksi merkittävimmistä hankinnoista koko elämän aikana, ajattelimme laajentaa infopakettia sanaston osalta vielä tässä tekstissämme.
Me Ettalla olemme sekä myyjän, että ostajan mukana läpi koko prosessin. Haluamme, että sinä voit turvallisin mielin sekä ostaa, että myydä kodin kanssamme.
Kohteen perustiedot
Huoneisto. Huoneisto on yhdestä tai useammasta huoneesta eli rakennuksen lattian, katon ja seinän rajaamasta tilasta tai tiloista koostuva kokonaisuus. Asumiseen tarkoitettu huoneisto on asuinhuoneisto (muita voivat olla esim. varasto, liikehuoneisto, ravintola).
Huoneistotyyppi ilmoitetaan useimmiten asunnossa olevien huoneiden lukumäärän mukaan, keittiötyyppi ja mahdollinen sauna merkittynä erikseen. Esim. 2 h + kk + s (kaksi huonetta, keittokomero ja sauna).
Huoneistoselitelmä on osa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä. Huoneistoselitelmässä kerrotaan, mitkä osakkeet tuottavat oikeuden hallita mitäkin huoneistoa, huoneiston sijainti rakennuksessa, huoneiston numero tai kirjaintunnus, huoneiston pinta-ala sekä huoneiston käyttötarkoitus ja tyyppi. Lisäksi huoneistoselitelmästä ilmenevät yhtiön välittömässä hallinnassa olevat huoneistot ja muut tilat.
Osakekirja on todistus osakkeen omistuksesta. Asunto-osakekirja on asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle antama osakekirja, jonka sisältö on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa. Osakekirja on painettava valtiovarainministeriön hyväksymässä painolaitoksessa. 1.1.2019 jälkeen perustetuilla asunto-osakeyhtiöillä ja keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä ei ole enää osakekirjoja, ja vanhoissa yhtiöissä paperisista osakekirjoista luovutaan vähitellen huoneistotietojärjestelmään siirtymisen myötä. Omistus osoitetaan tällöin sähköisellä merkinnällä huoneistotietojärjestelmässä.
Kiinteistö on itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka on merkitty kiinteistörekisteriin. Kiinteistön alue voi koostua sekä maa- ja/tai vesialueesta. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet. Rakennus ei kuulu kiinteistöön.
Määräala on rekisteriyksiköstä rajoiltaan määrätty alue tai osuus. Kiinteistörekisteriasetuksen mukaan määräala on yhdestä rekisteriyksiköstä tai yhdestä määräalasta yhdellä saantokirjalla samalle saajalle luovutettu tai pidätetty alue, joka voi muodostua useasta osasta. Rekisteröinnin kannalta määräalaan rinnastetaan myös erillisenä luovutettu tai pidätetty osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta.
Voit aina kysyä meiltä mieltä askarruttavista asioista lisää tai tarkentaa esitteestä lukemaasi infoa – yksikään kysymys ei ole liian pieni tai mitätön, ettei sitä kehtaisi kysyä.
Omistajuus ja hallinta
Omistusoikeuden siirtymispäivä on päivämäärä, jona omistusoikeus tiettyyn kohteeseen siirtyy omistajalle. Omistuksen siirtymispäivä voi olla luovutussopimuksen allekirjoituspäivä, mutta siitä voidaan myös sopia muuten. Omistusoikeuden siirtymispäivään kytkeytyy erilaisten määräaikojen laskemista, jolloin tieto on tärkeässä asemassa.
Huoneiston haltija on henkilö tai muu taho, jolla on hallintaoikeus johonkin huoneistoon. Hallintaoikeuden voi saada myös omistuksen tai muun sopimuksen (esim. asumis- tai osaomistussopimus, lesken hallintaoikeus) kautta.
Hallintaoikeus. Asunto-osakkeen omistusoikeus antaa oikeuden määrätä omaisuudesta omistajan haluamalla tavalla, kuten hallita, käyttää, myydä, lahjoittaa ja määrätä siitä testamentilla. Asunto-osakkeen hallinta- ja käyttöoikeus antaa saajalleen huomattavasti rajoitetumman oikeuden; hän saa vain hallita tai käyttää omaisuutta. Asunto-osakkeen luovutussopimuksessa voidaan sopia hallintaoikeuden siirtymisestä luovutuksensaajalle omistusoikeuden siirtymisestä poikkeavasti. (tai eri aikaan kuin omistusoikeuden siirtymisestä). Hallintaoikeus voi perustua myös muuhun kuin asunto-osakkeiden omistukseen, esimerkiksi sopimukseen (huoneenvuokrasopimus, asumisoikeussopimus). Hallinta voi perustua myös laissa olevaan säännökseen (esim. lesken oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon tai asunto-osakeyhtiön oikeus ottaa huoneisto hallintaansa). Mm. seuraavat omistajan hallintaoikeuden rajoitukset on mahdollista rekisteröidä huoneistotietojärjestelmään: lesken hallintaoikeus, testamenttiin perustuva käyttöoikeus, testamenttiin sisältyvä hallintarajoitus, osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan.
Hallintaoikeuden siirtymispäivä on päivä, jolloin huoneiston hallintaoikeus siirtyy. Tämä voi olla eri päivämäärä kuin asunto-osakkeen omistusoikeuden siirtymispäivä.
Asuntokaupoilla puhutaan isoista ja arkeen suuresti vaikuttavista asioista. Me Ettalla olemme sekä myyjän, että ostajan mukana läpi koko prosessin. Haluamme, että sinä voit turvallisin mielin sekä ostaa, että myydä kodin kanssamme.
Voit aina kysyä meiltä mieltä askarruttavia asioita – yksikään kysymys ei ole liian pieni tai mitätön. Mikäli tästä heräsi tarkennettavaa tai lisäkysymyksiä, voit ehdottomasti laittaa viestiä tai soittaa tiimillemme jo vaikka tänään. Henkilökohtaiset yhteystietomme löydät täältä.
